Osa 1: Vaikeita päätöksiä

Päivä sujui rauhallisissa merkeissä kun kuningatar Maria luki kirjastossa. Kuningas oli pienellä matkallaan naapuri kuntaan virka neuvotteluihin.

Josefine joutui pesemään vessanpyttyjä jatkuvasti. Josefinen selkä oli saanut kokea kovia näiden monien päivien ajan. Josefine pelästyi hieman kun alakerrasta kuului huuto: "Venla!!!" Josefine jatkoi vessan pesemistä.

"Te kutsuitte, teidän korkeutenne" Venla sanoi kohteliaasti ja niiasi.

Maria käänsi päänsä hitaasti pois kirjasta.

Maria katsoi vihreillä silmillään Venlaa.

"Tuota, voisitko kutsua lääkärin, minulla ei ole oikein hyvä olo. Olen tässä pari päivää oksennellut" Maria sanoi.

"Totta kai teidän korkeutenne" Venla niiasi nopeasti ja lähti kiireesti pois huoneesta.

Maria jatkoi kirjan lukemista.

Puolen tunnin päästä Josefine tuli alakertaan.

"Mikä kuningattarella oli?" Josefine kysyi Marialta huolestuneena.

"Turha huolehtia, hän vain tarvitsi lääkäriä. Katsos pientä pahoinvointia." Maria vastasi.

"Onneksi, ehdin jo pelästyä. Mikähän kuningattarella sitten on?"Josefine sanoi huokaisten.

"Mikä Marialla on!?" Kuningas Mark tuli huutaen sisään.

"Ei mitään hätää, hän on nyt lääkärin luona, teidän korkeutenne!" Josefine vastasi rauhallisesti.

Ruokailuhuoneesta kuului askeleita kun Maria tuli yläkerrasta.

Hän meni Markin luokse. Mark yritti heti kysyä mikä hänellä on, mutta Maria sanoi:

"Mark, anna minun sanoa tämä ensin. Lääkäri sanoi, että olen raskaana, mutta synnytys voi olla minulle hengen vaarallinen."

Mark tuijotti häntä suurilla silmillään. Hän avasi suunsa, mutta sulki sen sitten ja käveli pois huoneesta. Maria tuijotti lattiaa silmät kostuneina. Hän puristi kätensä nyrkkiin ja lähti naisten olohuoneeseen.

Josefine ja Venla tuijottivat toisiaan nopeasti. Venla lähti Kuninkaan perään ja Josefine Kuningattaren.

"Oletko kunnossa, kuningatar" Josefine kysyi.

"Hän karkottaa minut.."Maria sanoi nyyhkyttäen.

"Ei tietenkään!" Josefine lohdutti.

"Oletteko kunnossa kuningas?" Venla kysyi.

"En halua että hänelle käy mitenkään. Minä olen kuningas minä päätän siitä!" Mark sanoi vihaisena.

Venla ei tiennyt mitä vastata.

"Teidän pitäisi olla hän tukenaan" Venla kuiskasi hiljaa, kääntyi ja lähti pois.

Kuningas istui tuolille ja painoi päänsä käsinsä.